Ystävän näkemistä syömisen merkeissä

 

Tästä tulee kämäsen lyhyt postaus, mutta ei se mitään! Ystäväni Hannan kanssa emme olleet pitkään aikaan nähneet. Ennen pääsiäistä päivittelimme, että damn kun on viime näkemisestä kauan. Mikäs sen parempi tapa nähdä kuin hyvän ruuan äärellä? Sushi on molempien herkkua, joten eikun sushibuffaan!

Paikan valitsimme sen perusteella, missä kumpikaan ei ollut aiemmin käynyt. Halusimme aivan uuden paikan. Eräs kaverini suositteli Sörnäisissä sijaitsevaa buffaa nimeltä Luckiefun's. Nimi on kyllä tosi hankala, enkä vieläkään ääneen ole tuota kertaakaan sanonut. Hinta ei ollut paha; 12,50€ sushin kanssa, ilman 10€. Sushi valikoima oli erittäin laaja ja täytyy sanoa että Fukun jälkeen kaupungin tähänastisesti parasta sushia!

järkyttävän hyviä, riisi oli maukasta, muttei kuivaa tai vetistä. Merilevä ei ollut sitkeää ja tuotteet kylmiä, eli tuoreita. Tosi tosi hyvää sushia, ehdottomasti 5/5. Kiinalainen ruoka ei ollut niin kummoista, mutta iso plussa myös friteeratusta kanasta! Joskus se on niin kumista koppuraista vetistä kökköä että hyi. Nyt pinta oli rapea, mutta itse kana mehevää. Currykana oli melko tulista jopa minun makuuni. Maku muutoin ihan jees. Kokonaisuus ihan loistava! Jos haluat hyvän buffan edullisesti, suosittelen ehdottomasti tätä. Iso miinus paikan pienuudesta, mutta hyvä ruoka paikkaa asiaa paljon.

Ihanuus Hanna jatkoi matkaa kouluun ja minä salille. Olin kyllä melko ähky, mutta onneksi ruoka ehti laskea pitkän tovin ennen salia. Ihana näkeminen taas kerran ja oli tosi mukavaa. Useammin näitä kertoja, kiitos Hanna. Ystävät ovat kyllä elämässä aika ihana asia.. Vaalitaan niitä ja pidetään muutenkin lippu korkealla! 

Rock the Ballet ja kansallismuseo

Vuosi sitten kävimme äitini kanssa katsomassa Rasta Thomasin koreografioiman Rock the Ballet -esityksen. Vuosi sitten en kamalasti innostunut tästä, odotukset olivat paljon korkeammalla kuin esityksen taso olikaan. Suurena tanssin ystävänä, ja entisenä harrastajana, olin todella pettynyt. Joulukuussa näin, että tämä sama kiertue tulisi taasen Helsinkiin esiintymään tällä kertaa kunnon teemalla. Esityksen aiheena oli Romeo ja Juulia.

Päätimme sitten kokeilla tätä esitystä, jos se vaikka olisi parempi kuin edellinen. Mukava muutenkin, kun on äitin kanssa tämmöinen jokavuotinen tyttöjen juttu. Aamulla hoidin työvuoroni, töistä Tikkurilaan ja asemalta Helsinkiin. Meillä oli muutama tunti aikaa Helsingissä, joten mietimme mitä siinä välissä tekisi. Päätimme sitten mennä kansallismuseoon ja meidän onneksemme perjantaisin siellä oli ilmainen sisäänpääsy klo 16-18 välissä!

Muistan meidän käyneen kerran aikaisemmin kansallismuseossa - aikaa tästä on kylläkin yli 10 vuotta. Silloin vain tokaisin äidille, että ensi kerralla ei varata näin vähän aikaa käyntiin (ehdimme muistaakseni olla vain vajaan tunnin.) Nyt oli kuitenkin melkein kaksi tuntia aikaa, eli ihan ok verran.

Niitä harvoja asioita, joita museosta muistin oli taulu, jossa Venäjän kotka yrittää varastaa suomineidolta Suomen lakikirjan. En tajua miksi mutta muistinpahan kuitenkin. Hieno taulu ei siinä mitään. Olen myös aina ihmetellyt kiinalaisissa/aasialaisissa ruokapaikoissa/kaupoissa olevia tassua heiluttelevia kissoja. Siihenkin löytyi vastaus tällä museokäynnillä! Jaan asian teidänkin kanssa: eli tämä kissa on eräänlainen onnen tuoja yritystoiminnalle, sekä vaurauden vertauskuva ja liiketoiminnan suojelija. Alkuperäksi sanotaan Japani. Melko mielenkiintoinen ja yksi asia vähemmän ihmeteltävänä!

Esitys oli aivan huikea, tykkäsin todella paljon! Koreografi oli tällä kertaa eri kuin tämä herra Rasta, nimittäin hänen ex-vaimo/tyttöystävä. Oli kyllä mielettömän ihana. Ensimmäinen puolisko oli kylläkin parempi kuin toinen, mutta eipä tuo menoa haitannut. Aivan hauska oli, sai nauraa ja hymyilyttää vieläkin, kun miettii esitystä. Toivottavasti ensi vuonna olisi taas jokin, niin pääsisi äitin kanssa katsomaan!

 

Äiti oli luonnollisestikin isän luona yötä Keravalla. Menimme siis samalla junalla ja aluksi hän mietti, että minä menisin autolla kotiin ja hän ottaisi Keravalla taksin ja menisi sillä isälle. On ne äidit hupsuja. Luulevat, että heidän pitää ensin koko meidän elämä kyydittää meitä paikkaan jos toiseen ja sitten ettei oma lapsi JAKSAISI lähteä kuskaamaan muutamaa hassua ylimääräistä kilometriä heitä. Hulluttelua, eli vein äitin Keravalle ja tämän jälkeen nukkumaan. Väsy oli kyllä kova.. Rankka viikko takana. Onneksi äiti oli niin ihana, että osti kuvassa olevat herkullistakin herkullisemmat suklaamunat.. Voi äitiä. Ikävä painaa, mutta onneksi muistot säilyvät.

Pääsiäinen

Huhhu, siinähän se pääsiäinen meni. Vähän myöhässä tulee taas postaukset, koska omat ja toisten kiireet ovat lyöneet kapuloita rattaisiin. Joten kaiken ylimääräisen ajan olen mielummin viettänyt rauhassa kotona, salilla tai jotenkin muuten kuin kirjoittamiseen. Sääli sinällään, mutta nyt otan vähän kiinni taas!

Kotona oli ihana käydä.. Sai olla aivan rauhassa tuolla keskellä-ei-mitään. Syötiin hyvin, nukuttiin paljon ja käytiin vähän ulkoilemassakin. Perjantaina minua odottikin kiva yllätys; siskoni oli tulossa käymään, mutta sen lisäksi äiti kertoi, että meille tulee ''yllätysvieraita''. En osannut yhtään aavistaa mitä olisi luvassa.

Kun kello löi 12 minun kummitätini ja hänen miehensä kurvasivat meidän pihaan! Meidän perheellä ja minun kummeilla on erittäin läheiset välit. Kummitätini entinen mies kuoli vuonna 2011, joten emme kukaan olleet nähneet tätä hänen uutta miestä. Oli aivan huippu jälleennäkeminen ja uusi mies oli erittäin mukava. Peukku hänelle, eli oli oikein tervetullut ''perheeseen''.

Äitin ihanat pääsiäiskoristeet, munat ovat lasia!

Meidän kissavanhus Harmi, eli Hammu.

Siinä aikamme söimme, joimme kahvit ja naureskelimme. Kummitätini ja hänen miehensä lähtivät, siskoni jäi vielä hetkeksi aikaa meidän seuraksi. Oli oikein lystikäs perjantai ja todella ihana oli nähdä kaikkia heitä. Ikävä kyllä iski jo, mutta pian taas nähdään. Ja kuten Peppi Pitkätossu sanoi: ''jos emme joskus eroaisi, emme voisi koskaan tavata uudestaan ja sehän olisi todella ikävää.'' Yhdyn tähän.

Poronkäristystä, perunamuusia ja puolukkahilloa. Ehkäpä maailman paras ruoka. Salaatti = turhake, heh.

Lauantai ja sunnuntai meni aika rauhassa, emme tehneet mitään kummempaa. Sunnuntaina isäni lähti ajamaan takaisin etelään. Miksi me jäimme vielä vaikka kyyti lähti? No, äitilleni hommattiin uusi auto, äitin vanha auto meni siskolle ja siskon vanha auto minulle ja isälleni yhteiskäyttöön tänne etelään. Koska asumme noin 13km päässä toisistamme, ei auton vaihtelu ole kamalan hankalaa. Tämä siis meinaa sitä, etten välttämättä aivan täysipäiväisesti saa autoa käyttööni, mutta edes silloin tällöin. Aika kivaa oikeastaan.

Sunnuntaihin pakko mainita sen verran, että kun näitä lintuja käymme bongailemassa, niin sunnuntaina näimme miehelleni uuden lajin. Eli hän sai tästä ''elämän pinnan'' ja minäkään en ainakaan koskaan ole merkille pannut, että olisin kyseisen tirpan nähnyt. Näimme siis pulmusia noin 200 linnun parven! Olivat ne mokomat söpöjä, ai että.

Pysähdyimme Pihtiputaalla ihastelemaan joutsenia ja bongaamaan muita lintuja.

Maanantaina lähdimme aikaisin ajelemaan kohti etelää. Matkalla näimmekin kaksi teeriä, nokikanan, joutsenia, muutaman kurjen ja tuulihaukan. Kauheasti muuttolintuja jo siinä vaiheessa näkyi niin pohjoisessa! Mieheni piti päästä kotiin aikaisin, koska heillä oli kalakirja kesken. Mieheni teki siis kirjaan sisätaiton kokonaisuudessaan, joten 250 sivua on aikamoinen urakka. No kirja saatiin painoon, vaikka se veikin aikaa ja hermoja aika paljon kaikilta. Kirja ilmestyy muuten toukokuussa! Kirjan voi varata ennakkoon esim CDON.com:ista löytyy tästä. On muuten hyvä kirja, vaikkei tarkoitukseni ollutkaan mainostaa sitä täällä.

Siinäpä pääsiäinen niputettuna, ei muuta kuin kivaa päivää muillekin sinne!

 

Pääsiäistä

Puuh. Kyllä on ollut yhtä hulabaloota viimeiset pari viikkoa. Miehelläni on kirjan taitto työn alla, itse olen ravannut salilla, töissä ja hoidellut juoksevia asioita tässä sivussa. Kamalasti ollut kaikkea, mutta onneksi nyt on tiedossa pitkät vapaat ja pääsen rentoutumaan!

Kiirastorstain ja pitkänperjantain välissä matkustimme kohti Pohjois-Pohjanmaata, eli koti kutsuu. Isäni asuu Keravalla, joten hän nappasi minut ja mieheni kyytiin ja lähdimme taipaleelle. Olemme isän kanssa monta kertaa aiemminkin hoitaneet nämä ruuhka-ajan liikenteet niin, että matkustamme yöllä. Rauhallisempaa, ei juuri ketään liikkeellä, pääsee ajamaan sujuvammin ja olemme aamulla perillä. Ei huono diili ollenkaan! Matka-aika saattaa lyhentyä myöskin jopa tunnilla.

Onhan se vähän raskasta, mutta onneksi ei kotoa tarvitse lähteä ajamaan, kuin vasta maanantaina. Vihdoin pitkä vapaa tiedossa, JES. Äiti on varannut paljon herkkuja meille, eli ruokaa ja juomaa varmasti on riittämiin. Ihanaa päästä valmiin pöydän ääreen syömään. Se on iso bonus, ettei tarvitse itse ruokaa tehdä. (Tarjoan joka kerta apua äidille, mutta hän on yhtä tarkka keittiöstään kuin minä, joten monesti hän haluaa tehdä asiat itse. Samoin meillä molemmilla on oma systeemi, jossa muut ovat vain tiellä, hah.)

Myöskin siskoni tulee käymään perjantaina kotona, eli ihana nähdä häntäkin. Mukava olla koko perhe koossa ja vain olla ja nautiskella. En malta odottaa, että saan vain oleskella, käydä käveleskelemässä ja katselemassa lintuja (ja syödä...). Myöskin tuonne 'landelle' on kiva mennä, koska siellä on niin rauhallista. Ihmisiä hyvin vähän, samoin liikennettä. Ja metsää niin pirusti joka puolella, että kaupunkilaisia ihan hirvittää. Oih.. No kyllä nämä vapaapäivät olen ansainnut.

Muutamat kuvat aiheeseen liittyen halusin lisätä. Ensimmäinen on siis meidän pääsiäisviritelmä kotona. Hieman räjähtäneet ovat ruohoasetelmat, koska meillä on nämä ihanat apulaiset, jotka yllättäen rakastavat ruohoa. Kasvatimme siis pienen määrän ohraa, joka on kissoille vain hyväksi. No eipähän tarvitse leikellä ruohoa, kun joku pikku lammas kotona hoitaa sen puolestasi. Kiva vain sitä multaa siivota joka paikasta, kun nuo tahtovat lähteä juurineen ylös kipoista.

Toisena kuvana on Jumbossa keskusaukiolla olevat pääsiäispuput. Minulla on ollut elämäni aikana kolme pupua, joten kyllähän näitä on aivan ihana käydä ihastelemassa. Kanit ovat siis Faunatar -eläinkaupan. Mutta kuten kuvasta näkyy, niillä on kivat oltavat - paljon tilaa ja löytyy heinää ja kaikenlaista virikettä. Iso plussa kauppakeskukselle tämmöisenkin pupumökin järjestämisestä!

Tässä kaikki tänään. Toivotan oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Hullut päivät

Häläpäti hämmää. Taas nää hullut päivät tuli Stokkalle, joten pitihän siellä käydä löytöjä tekemässä. Ruokapuolelta perus suklaata mukaan ja maustepurkkeja, muuten ei oikein mainitsemisenarvoisia juttuja löytynyt. Tässä kuitenkin muutama tärppi jotka löysin sielä, ja joista olen erittäin iloinen.

Ensimmäisenä nämä iki-ihanat Nike Free -kengät. Jokainen joka tietää Niken hinnat, tietää, että 79,90€ näistä kengistä ei ole paha hinta. Nyt olen ehtinyt jo pari kertaa kokeilemaankin näitä! Täytyy sanoa, että jalkapohjat huutaa halleluujaa. Lähinnä siksi, etten tiennyt kuinka paljon käyttämättömiä lihaksia jalkapohjissa voikaan olla. Mutta superkevyet, ihanat, nätitkin kuin mitkä... Kovasti yritin etsiä jotain kuvaa (ja hintaa) noista Niken kengistä, mutta tuloksetta. No parempi onni toisella kertaa.

Kehua voisin vaikka kuinka. Hyvät niin jumppaan kuin salillekin. Hauska myös huomata kuinka olen näistä väreistä niin innostunut.. Ostin tässä Citymarketista myöskin tarjouksesta Karhun aktiivisuusrannekkeen ja juurikin pinkki tämäkin. Super söpöjä ja hieman piristystä arkeen ja salille. Onneksi en jaksa ostaa enää pelkkää synkistelymustaa. Jee. Mutta ihanat kengät, jotka miettivät näitä ihan-kuin-kävelisi-paljain-jaloin-kenkiä, suosittelen kyllä näitä. Ainoa huomio on se, että kantavaimennus on olematon, joten ei ehkä kannata steppiin mennä tai hirmupainoilla prässiä tehdä. (Mun jalat kipeytyy tosi helposti ja huomasin, ettei ehkä paras mahdollinen ratkaisu ollut 140kg prässin kanssa...)

Toisen löydöksen tein kosmetiikkapuolelta. Meillä on perheessä yleinen vitsi Late Lampaasta, ja auta armias kun löysin siihen liittyvän Tangle Teezerin! Voi sitä onnen päivää. Minulla on jo todella hyvä harja nimeltä The Wet Brush. Pitkille hiuksille aivan loistava. Avaa takut kuin takut, on hellävarainen hiuspohjalle ja katkoo hiuksia huomattavasti vähemmän (käytössä ollut kohta pari vuotta, joten kokemusta on.) Kuitenkin tästä harjasta alkoivat nuo nupit irtoilemaan, joten nyt sen käyttö välillä voi olla hieman kivuliasta. Eli Late harja tuli kuin tilauksesta nenäni eteen! Hinta oli 14,95€, eli en kokenut tätäkään mitenkään pahaksi.

(PS. jos olet kiinnostunut kokeilemaant tuota Wet Brush -harjaa, suosittelen tilaamaan sen E-baysta. Suomessa näitä ei taida myydä tavaratalot, ainoastaan jotkut kampaamot, jotka ovat erikseen ottaneet nämä valikoimiin myyntiin. Mutta loistoharja takkuuntuville hiuksille, suosittelen!)

Tätä en ostanut, mutta oli muutenvain kiva löytö; Muumi aiheinen reseptikirja. Kannessa vieläpä Muumimamma - ehkä maailman söpöin kirja! Kirja oli muuten tyhjä, mutta sisälsi välilehdet, joissa oli esim liharuuat, kalaruuat, leivonnaiset jne. Tosi ihana kirja, mutta melko kallis. Muistaakseni hinta oli jotain 25€ luokkaa. Äitini on joskus ostanut minulle reseptikirjan (nimenomaan tyhjän), joten tunnearvon vuoksi haluan käyttää sitä, enkä hylätä tämän ihanuuden tähden. Nyyh, sou pritti...

 

Tässäpä oli kaikki mitä kivaa sieltä löytyi, muuten ei mitään kummallista. Hyvää kuuluu ja kiirastorstai yönä lähdemme mieheni ja isäni kanssa ajamaan kotia kohti. Pohjois-Pohjanmaa kutsuu eli siellä vietämme pääsiäisen. Loppuun vielä ihana kuva mieheni perheen koirasta Hetasta. Heta tykkää olla autossa ja on niin ihana seurakoira. Hetsu on mahtava koira ja tuntuu välillä olevan paljon enemmän kuin koira! Huomenna julkaisen vielä lyhyen päivityksen pääsiäisjutuista. Mukavaa kiirastorstaita!