Kuulumisia

Moikka,

nyt on pakko ollut pitää blogia tauolla useista eri syistä. Koulu alkoi, työt lisääntyi, muutto, tekemistä, tekemistä, tekemistä.... Puuh, ihan liikaa kaikkea. Tässä on myöskin oma jaksaminen jollain tavalla koetuksella, koska jos olette huomanneet ihmiset on prkl inhottavia ja ilkeitä ja vaikka niistä ei pitäisi yhtään, silti niiden idioottien kanssa pitäisi tulla jotenkin toimeen. Ah purkautumista mutta no, kerrataan vähän mitä tässä on tapahtunut:

Elokuu:
- Uusi koulu, jee! Pääsin estenomiksi ja ihan huippua olla taas koulussa. Kokoajan vain tieto vahvistuu, että tätä juuri haluan tehdä ''sitten kun kasvan isoksi.''
- Metrorundi: tämä vuosittainen hirvitys, mikä on niin kamalaa, että siihen pitää osallistua. Olin mukana Vuosaaresta Ruoholahteen, eli koko homman läpi. Oli kivaa ja DTM:ssä jatkot. Hirmu kiva päivä.
- Ystäväni Eliza pyysi minua mukaan käymään Tallinnassa. Oli ihana päivä ja Tallinna on tosi kaunis kaupunki. Näimme myös ystäväni Marian ja oli tosi kivaa.

Syyskuu:
- En edes muista mitään muuta, kuin sen, että saatiin uusi asunto ja päästiin pakkailua aloittamaan. Hirveesti oli taas kamaa pakattavana, mutta kannatti aloittaa hyvissä ajoin, niin oli muutto aika helppoa. Paitsi ei kannata isoihin laatikoihin pakata pirun painavaa tavaraa - ei oo kiva kantaa.
- Muistin juuri, että ekat opiskelijajutut ikinä! Eli fuksiaiset. Oli tosi hauskaa. Jotkut rastit oli tyhmiä, mut kokonaisuus tosi kiva. Ja onneksi luokkalaiset on tosi jees.

Lokakuu:
- Uusi asunto! VIHDOIN. Asuimme pikkuisessa kopperossa (27 neliöö), jossa oli minä, mieheni ja kolme kissaa. Nyt asuntomme on 47 neliöö, paremmalla paikalla, nätimpi, kivempi, tilavampi... Kaikki on siellä niin paljon parempaa! Ei enää 70-luvun uunia, rikkinäistä jääkaappia (ei pitänyt edes jäätelöä pakkanan kylmänä ja ruuat meni tosi äkkiä pilalle, koska jääkaappi ei ollut kylmä vaan kostea.) Hirvityksestä ihanuuteen, kyllä nyt taas osaa arvostaa tilaa ja ihanaa asuntoa.
- Koulu jatkuu. Kamalasti hommia ollut koulun puolella, mutta onneksi mitään en ole jättänyt yhteen iltaan. Kaikkia olen tehnyt tasaisesti, mutta välillä sekin on hankalaa yrittää saada paljon aikaan. No hyvin kuitenkin alkanut, eiköhän se näin jatkukin (toivottavasti.)
- Työsopimus uusittiin! JEE! Sain tunteja lisää, itseasiassa puolet enemmän edelliseen verrattuna. Nyt olen myös esimiesasemassa, kun pomo ei ole paikalla. Eli tosi kiva olla luottamustehtävissä ja saada enemmän vastuuta. Olen iloinen ja onneksi ei tunnu pahalta, siis tehdä töitä ja käydä koulussa yhtäaikaa.

Tässäpä pientä briiffiä.. En keksi nyt muuta ja pitäisi taas jatkaa koulutöiden parissa. Noh eiköhän nämä kaikki tästä järjesty, kun saisi nyt vaan muutkin henk. koht. asiat hoidettua.. Jees ei muutakuin palaamisiin ja katsotaan, jahka kirjoittelisin tännekin useammin.

Estenomikoulutus here I come!

Jooh elikkäs kävi niin hurjasti että pääsin Laureaan opuskelemaan estenomiksi, jippii! Koe oli niin hurjan vaikea, etten uskonut todellakaan pääseväni kouluun.. Lähdin suunnilleen itku kurkussa kokeesta pois mutta kappas kappas, sieltä vain paikka irtosi! Jos oikein ymmärsin, hakijoita ENSISIJAISESTI oli pelkästään 400.. Eli kokonaismäärä voi melkein olla tuplat, mutta enisei, 200 kutsuttiin pääsykokeisiin ja 40 opiskelemaan.

Pisteitä kyselin erikseen ja olin aika yllättynyt kuinka ''huonosti'' minulla menikään. Mutta toisaalta tarpeeksi hyvin että pääsinpähän kouluun. Avaan hieman näitä, koska itse ainakin halusin tietää mitä saattaisi olla edessä ja netistä löytyi tietoa aika huonosti:

Äidinkieli (5/10):

Tehtävänä oli verrata kahta erilaista tekstiä ja pohtia niiden eroja. Tästä osiosta piti saada vähintään 4/10 pistettä, että voi tulla valituksi. Toinen oli ylen MOT-ohjelmasta otettu pätkä ja toinen oli muistaakseni Turvallisuus- ja kemikaaliviraston teksti. No eikai niissä, piti kirjoittaa 1,5-2 sivua tekstiä. Itselle meinasi tulla vähän kiire, koska erittelin tietoja todella paljon ajatuskarttaan ennen varsinaista tekstiä. Ja tämä meni yllättävän huonosti koska a) pidän äidinkielestä ja b) koen olevani hyväkin siinä. Toki tiesin, että minulle tulee vähän kiire, joten kirjoitin hätäpäissäni lopun, sekä tajusin kokeen jälkeen että tekstiä oli liikaa. No läpi kuitenkin.

Englanti (8/10)Tämän osion tiesin menneen hyvin. Enkusta piti saada kans muistaakseni 5/10, että voi tulla valituksi. Tehtävät olivat hieman erilaisia ja osioita yhteensä kolme. Ensimmäisessä piti vastata kuuteen kysymykseen suomeksi, kahdesta eri tekstistä. Kaikki pohjautuivat 3D-printtaukseen. Nyt täytyy sanoa että toista tehtävää en edes muista, mutta ei tämäkään kovin hankala osio ollut. Viimeinen tehtävä oli pohtia omaa näkökantaa 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin. Aluksi olin tästä kauhuissani, mutta tekstin luettua tehtävä oli yllättävän helppo. Tekstissä sai olla max 150 sanaa ja itse kirjoitin muistaakseni 161. Kysyin vielä erikseen saako tästä kirjoittaa pidemmän ja sain vastauksena että ei nyt muutama liikasana haittaa, mutta ei esim 50 sanaa saa olla yli. Ja laskin artikkelit sanamäärään mukaan (ihan niin kuin ylioppilaskirjoituksissa.) Ja tässäkin ehkä tuo 10% ylimenevät sanat on ihan ok.

Liiketalous (12,5/15)

Tämä oli niin ihme koe, etten edes ymmärtänyt kunnolla miten tämä liittyy liiketalouteen. Tässäkin taisi minimipisteet olla 8/15 että voi tulla valituksi.. Ensin oli joku YLE:n teksti, jossa käsiteltiin sitä, ettei ole sattumaa miten kosmetiikkatuotteet on kauppoihin aseteltu. Näistä oli oikein vai väärin kysymyksiä. Näistä luulen että sain miinuspisteitä, koska kysmykset oli monella tapaa tulkittavissa, mutta olkoon. Toinen tehtävä oli englanninkielinen, jossa oli lyhyet pätkät tekstiä englanniksi, mitkä käsittelivät oman kosmetiikkabrändin perustamista. Vastata piti muistaakseni 1-5 sanalla ja kysymyksiä oli viisi. Aika outo, mutta aika helppo myös. Viimeisenä oli 4 sivua tekstiä, josta oli monivalinta kysymyksiä. Tämä oli aika hämmentävä myöskin. Osa kysymyksistä oli muotoiltu niin, että vastaus oli suoraan tekstissä ja tämä hämmensi. No mutta hyvin meni kuitenkin.

Kemia (9,25/20)Sitten seurasi tämä murheen kryyni... 7/20 piti vähintään saada, että pääsisi kouluun. Olin aivan kauhuissani kun sain koepaperin käteeni. Ei mitään käryä puolistakaan tehtävistä. Olin hyvä kemiassa sekä yläasteella että lukiossa, joten ajattelin tämän olevan suhteellisen helppo. Kysymykset kuitenkin olivat esim ''Nimeä ja piirä seuraavat aineet a) ponneaineenakin käytetty alkyyli b) kahden arvoinen myrkyllinen alkoholi c) En edes muista tätä d) kosmetiikassakin käytetty kolmen arvoinen alkoholi''. Kysymykset tuskin olivat sanasta sanaan oikein, koska en vain pysty muistamaan niitä, mutta tuota luokkaa ne olivat. Samoin piti piirrellä estereitä ja eettereitä ja vaikka mitä. Ihan siis turkasen vaikea, enkä koskaan olisi uskonut että koe on noin hankala. No pääasia että sain pisteitä riittävästi..

Työkokemus (8/15)Tässäpä oikeastaan syy, miksi pääsin kouluun.. Ilman alan työkokemusta en olisi tullut valituksi ja olin tästä tyytyväinen. Vein pääsykokeisiin 4 viimeisintä palkkalaskelmaa, koska minulla on osa-aikatyö (sopimus 10h/viikko vähimmäistuntimäärä), joten tästä oli jokin ohjeistus että tuntimäärä tulisi näkyä jostain. Vein siis kaikki mahdolliset työtodistukset ja myöskin nykyisen työsopimukseni ja tosiaan muutaman palkkakuitin (en siis skannannut niin että näkyy tienatut rahat, vain että tuntimäärä näkyi.)

Jos tulee jotain kysymyksiä vastaan niihin oikein mielelläni. Itse ainakin halusin tietää pääsykokeista ja muusta mahdollisimman paljon, joten päätinkin kirjoittaa siksi hieman näistä, mitä koe sisälsi. Mukavaa päivää ja ottakaa viestillä tai sähköpostilla yhteyttä damorove@hotmail.com.

Varjotuska

Viime vuonna skippasin nämä tsembalot syystä X. Tänä vuonna halusin kuitenkin mukaan. Vielä perjantaina aamusts mietin, etten saakeli jaksa lähteä. Muutama ystävys suostutteli että tule tule - sinnehän menin. Kuvia ei paljon tarttunut tältä reissulta mukaan.

Näin kuitenkin yhtä ihanaa ihmistä, joka on muuttamassa Tsekkeihin vajaa kuukauden päästä, sekä yhtä kaveria, jota en ollut pitkään aikaan nähnyt. Ja tietty kaikkia vanhoja tuttuja, joita olin nähnyt viikkoa aiemmin nummessa.

Lystiä oli jälleen. Ei sitä paremmin voi tiivistää. Lähdin kotiin melko aikaisin; olin ennen 2 yöllä jo kotona. Ihan hyväkin niin. Työpäivä oli kuitenkin seuraava päivä joten.. loppuun pakko laittaa kuva, jossa otin hieman pöhnöissä selfieitä bussissa. Nauratti parin pv päästä kun tajusin katsella galleriaa. Semmosta tällä kertaa!

Juhannus aka Nummirock

Jaahas tämä olikin sitten minun viides nummi. Täytyy sanoa, että ihmeen paljon oli väkikatoa festareilla. Moni kaveri jätti tulematta rahan tai muiden syiden takia. Tosi sääli, mutta onneksi paikalla oli paljon kavereita. Oli taas railakas juhannus. Paljon riekkumista ja yömyöhään valvomista. Tätä ei oikein voi sen pidemmästi ees selitellä.

Kohokohtana minulle oli ehdottomasti, kun sain yhteiskuvan Marko Annalan kanssa (Mokoman laulaja). Olin niim liikuttunut ja onnellinen tästä että huhhu. Muutaman hassun minuutin juttelun jälkeen eräs saksalaistyttö ihaili fanitustani niin paljon, että antoi biisilistan minulle! Olin vielä enemmän liikuttunut.

Kokonaisuutena tosi onnistunut juhannus. Ei turhia draamoja tai kommelluksia sattunut (kaverilla ainoastaan, mutta onneksi siltäkin osin asiat hoidossa.) Kivaa oli jälleen, kivoja ihmisiä ja hyvää musiikkia. Tänä vuonna oli myös enemmän kuin lottovoitto, ettei yöllä ollut pakkasta! Viime vuonna elohopea kävi -2 yön aikana. Kiitän kanssamatkustajia ja ystävyksiä nummesta. Oli hauskaa. Pur pur.

Kuva: Kati Buchmann-Lenkkeri

Tervehdys jälleen!

No heipä hei!

Piiiiiiiiitkästä aikaa.. Olen siis ollut töissä, lomalla, kalastamassa, katselemassa lintuja, Joensuussa, menossa, tehnyt kaikkea huhhu hu nii paljon etten vaan enää nyt kestä. Voisin lyhyesti esitellä mitä kaikkea on tapahtunut, tehdä joskus yksittäiset postaukset, jos jaksan, mutta lyhyesti laitan tähän kaiken. Omaa tuntoa painaa jos en pidä tätä bloggeroista ajantasalla joten otetaas vähä kiinni:

Huhtikuun loppu:
- Kävin isäni kanssa syömässä Tikkurilan nepalilaisessa ravintolassa nimeltä Sagarmatha. Tosi hyvää ruokaa, hyvä palvelu, hinta kohdallaan -> suosittelen. Sijaitsee aika lailla Tikkurilan keskustassa, K-Supermarket ylivetoa vastapäätä.

Toukokuu:
- Toukokuun alussa en muista, että olisi tapahtunut mitään kummoisempaa.. Perus arkea; töitä, salia, pääsykokeisiin valmistautumista
- Kalamaraton oli taasen, missä minulla oli iso vastuualue tänä vuonna; hoidin kaikki myyntiin liittyvät asiat (makkarat, sämpylät yms.), muonituksen meidän työporukalle ja hoidin kaikkea muutakin siinä sivussa. Oli kivaa ja ihan huippu kerta taas. Ensi vuonna toivon mukaan vähän paremmin tietyt asiat hoidetaan, mutta kokonaisuus hyvä. Kannattaa lukea www.skes.fi !
- Kaverin ylppärit, joissa viihdyimme oikein hyvin. Viiniä piisasi ja mukavaa oli. Tuli naurettua ja valvottua aika paljon, onneksi ei mitään överi juomisia sattunut!

Kesäkuu:
- Estenomin pääsykokeet olivat 2.6, kokeen neljästä osasta kolme (äidinkieli, englanti ja liiketalous) olivat turhankin helppoja, kunnes kemian kokeen aika tuli ja luulenpa että pääsy kouluun tyssäsi siihen. Vaikka pääsykokeisiin ennakkomateriaalina oli lukion kemia 1, oli pääsykokeen kemia tosi hankala! Olen käynyt kemian ekan kurssin, eikä se todellakaan ollut niin vaikea! No toivotaan parasta, tulokset tulee 1.7 viimeistään...
- 3.6 mentiin taas 1up eteenpäin, jep eli synttärit. Ei tehty avomiehen kanssa mitään! Oltiin himassa ja pelattiin, eli täydellinen päivä. Ainoa poikkeus oli, että ostettiin naudan lehtipihvit, maustevoita ja tein itse ranskalaisia. Mmmm so good. Ja sain huipun lahjan; ensi-ilta liput Oopperan Kummitus -oopperaa katsomaan JEE!
- 8.6 mulla alko eka palkallinen kesäloma!!!
- 10.6 kävimme parin kaverimme kanssa Escape Room -Helsingissä. Tehtävä oli tosi kiva ja jeee päästiin uloskin! Aikaa jäi jopa 7min. Suosittelen, oli tosi tosi tosi kivaa!!! Kävimme myös syömässä Helsingissä sushi/kiinalais buffassa. Hinta 10€ ja oli hyvää (rafla Elielinaukion lähellä, sanomatalosta hieman vielä eteenpäin, en muista nimeä, mutta suosittelen!)
- 12.6-14.6 olimme mieheni kanssa Joensuun kalamaratonissa. Jälleen kiva reissu, mutta vähäisen unimäärän takia turhan raskasta. Onneksi kaikki meni ihan hyvin, vaika pieniä ongelmia matkalla olikin.
- Tällä viikolla onkin juhannus eli suuntaan Nummirockiin. PNA iskee voimakkaana (Pre Nummirock Anxiety). Tämä on viides vuosi kun vietän juhannuksen täällä ja on kyllä maailman paras festari, vaikka sijaitseekin hevon ***** perseessä. No mutta tosi parasta silti..

Tässä pikainen briiffi mitä on tapahtunut. Palataan asiaan, jos ei muuta niin hyvää juhannusta kaikille!

Ystävän näkemistä syömisen merkeissä

 

Tästä tulee kämäsen lyhyt postaus, mutta ei se mitään! Ystäväni Hannan kanssa emme olleet pitkään aikaan nähneet. Ennen pääsiäistä päivittelimme, että damn kun on viime näkemisestä kauan. Mikäs sen parempi tapa nähdä kuin hyvän ruuan äärellä? Sushi on molempien herkkua, joten eikun sushibuffaan!

Paikan valitsimme sen perusteella, missä kumpikaan ei ollut aiemmin käynyt. Halusimme aivan uuden paikan. Eräs kaverini suositteli Sörnäisissä sijaitsevaa buffaa nimeltä Luckiefun's. Nimi on kyllä tosi hankala, enkä vieläkään ääneen ole tuota kertaakaan sanonut. Hinta ei ollut paha; 12,50€ sushin kanssa, ilman 10€. Sushi valikoima oli erittäin laaja ja täytyy sanoa että Fukun jälkeen kaupungin tähänastisesti parasta sushia!

järkyttävän hyviä, riisi oli maukasta, muttei kuivaa tai vetistä. Merilevä ei ollut sitkeää ja tuotteet kylmiä, eli tuoreita. Tosi tosi hyvää sushia, ehdottomasti 5/5. Kiinalainen ruoka ei ollut niin kummoista, mutta iso plussa myös friteeratusta kanasta! Joskus se on niin kumista koppuraista vetistä kökköä että hyi. Nyt pinta oli rapea, mutta itse kana mehevää. Currykana oli melko tulista jopa minun makuuni. Maku muutoin ihan jees. Kokonaisuus ihan loistava! Jos haluat hyvän buffan edullisesti, suosittelen ehdottomasti tätä. Iso miinus paikan pienuudesta, mutta hyvä ruoka paikkaa asiaa paljon.

Ihanuus Hanna jatkoi matkaa kouluun ja minä salille. Olin kyllä melko ähky, mutta onneksi ruoka ehti laskea pitkän tovin ennen salia. Ihana näkeminen taas kerran ja oli tosi mukavaa. Useammin näitä kertoja, kiitos Hanna. Ystävät ovat kyllä elämässä aika ihana asia.. Vaalitaan niitä ja pidetään muutenkin lippu korkealla! 

Rock the Ballet ja kansallismuseo

Vuosi sitten kävimme äitini kanssa katsomassa Rasta Thomasin koreografioiman Rock the Ballet -esityksen. Vuosi sitten en kamalasti innostunut tästä, odotukset olivat paljon korkeammalla kuin esityksen taso olikaan. Suurena tanssin ystävänä, ja entisenä harrastajana, olin todella pettynyt. Joulukuussa näin, että tämä sama kiertue tulisi taasen Helsinkiin esiintymään tällä kertaa kunnon teemalla. Esityksen aiheena oli Romeo ja Juulia.

Päätimme sitten kokeilla tätä esitystä, jos se vaikka olisi parempi kuin edellinen. Mukava muutenkin, kun on äitin kanssa tämmöinen jokavuotinen tyttöjen juttu. Aamulla hoidin työvuoroni, töistä Tikkurilaan ja asemalta Helsinkiin. Meillä oli muutama tunti aikaa Helsingissä, joten mietimme mitä siinä välissä tekisi. Päätimme sitten mennä kansallismuseoon ja meidän onneksemme perjantaisin siellä oli ilmainen sisäänpääsy klo 16-18 välissä!

Muistan meidän käyneen kerran aikaisemmin kansallismuseossa - aikaa tästä on kylläkin yli 10 vuotta. Silloin vain tokaisin äidille, että ensi kerralla ei varata näin vähän aikaa käyntiin (ehdimme muistaakseni olla vain vajaan tunnin.) Nyt oli kuitenkin melkein kaksi tuntia aikaa, eli ihan ok verran.

Niitä harvoja asioita, joita museosta muistin oli taulu, jossa Venäjän kotka yrittää varastaa suomineidolta Suomen lakikirjan. En tajua miksi mutta muistinpahan kuitenkin. Hieno taulu ei siinä mitään. Olen myös aina ihmetellyt kiinalaisissa/aasialaisissa ruokapaikoissa/kaupoissa olevia tassua heiluttelevia kissoja. Siihenkin löytyi vastaus tällä museokäynnillä! Jaan asian teidänkin kanssa: eli tämä kissa on eräänlainen onnen tuoja yritystoiminnalle, sekä vaurauden vertauskuva ja liiketoiminnan suojelija. Alkuperäksi sanotaan Japani. Melko mielenkiintoinen ja yksi asia vähemmän ihmeteltävänä!

Esitys oli aivan huikea, tykkäsin todella paljon! Koreografi oli tällä kertaa eri kuin tämä herra Rasta, nimittäin hänen ex-vaimo/tyttöystävä. Oli kyllä mielettömän ihana. Ensimmäinen puolisko oli kylläkin parempi kuin toinen, mutta eipä tuo menoa haitannut. Aivan hauska oli, sai nauraa ja hymyilyttää vieläkin, kun miettii esitystä. Toivottavasti ensi vuonna olisi taas jokin, niin pääsisi äitin kanssa katsomaan!

 

Äiti oli luonnollisestikin isän luona yötä Keravalla. Menimme siis samalla junalla ja aluksi hän mietti, että minä menisin autolla kotiin ja hän ottaisi Keravalla taksin ja menisi sillä isälle. On ne äidit hupsuja. Luulevat, että heidän pitää ensin koko meidän elämä kyydittää meitä paikkaan jos toiseen ja sitten ettei oma lapsi JAKSAISI lähteä kuskaamaan muutamaa hassua ylimääräistä kilometriä heitä. Hulluttelua, eli vein äitin Keravalle ja tämän jälkeen nukkumaan. Väsy oli kyllä kova.. Rankka viikko takana. Onneksi äiti oli niin ihana, että osti kuvassa olevat herkullistakin herkullisemmat suklaamunat.. Voi äitiä. Ikävä painaa, mutta onneksi muistot säilyvät.

Pääsiäinen

Huhhu, siinähän se pääsiäinen meni. Vähän myöhässä tulee taas postaukset, koska omat ja toisten kiireet ovat lyöneet kapuloita rattaisiin. Joten kaiken ylimääräisen ajan olen mielummin viettänyt rauhassa kotona, salilla tai jotenkin muuten kuin kirjoittamiseen. Sääli sinällään, mutta nyt otan vähän kiinni taas!

Kotona oli ihana käydä.. Sai olla aivan rauhassa tuolla keskellä-ei-mitään. Syötiin hyvin, nukuttiin paljon ja käytiin vähän ulkoilemassakin. Perjantaina minua odottikin kiva yllätys; siskoni oli tulossa käymään, mutta sen lisäksi äiti kertoi, että meille tulee ''yllätysvieraita''. En osannut yhtään aavistaa mitä olisi luvassa.

Kun kello löi 12 minun kummitätini ja hänen miehensä kurvasivat meidän pihaan! Meidän perheellä ja minun kummeilla on erittäin läheiset välit. Kummitätini entinen mies kuoli vuonna 2011, joten emme kukaan olleet nähneet tätä hänen uutta miestä. Oli aivan huippu jälleennäkeminen ja uusi mies oli erittäin mukava. Peukku hänelle, eli oli oikein tervetullut ''perheeseen''.

Äitin ihanat pääsiäiskoristeet, munat ovat lasia!

Meidän kissavanhus Harmi, eli Hammu.

Siinä aikamme söimme, joimme kahvit ja naureskelimme. Kummitätini ja hänen miehensä lähtivät, siskoni jäi vielä hetkeksi aikaa meidän seuraksi. Oli oikein lystikäs perjantai ja todella ihana oli nähdä kaikkia heitä. Ikävä kyllä iski jo, mutta pian taas nähdään. Ja kuten Peppi Pitkätossu sanoi: ''jos emme joskus eroaisi, emme voisi koskaan tavata uudestaan ja sehän olisi todella ikävää.'' Yhdyn tähän.

Poronkäristystä, perunamuusia ja puolukkahilloa. Ehkäpä maailman paras ruoka. Salaatti = turhake, heh.

Lauantai ja sunnuntai meni aika rauhassa, emme tehneet mitään kummempaa. Sunnuntaina isäni lähti ajamaan takaisin etelään. Miksi me jäimme vielä vaikka kyyti lähti? No, äitilleni hommattiin uusi auto, äitin vanha auto meni siskolle ja siskon vanha auto minulle ja isälleni yhteiskäyttöön tänne etelään. Koska asumme noin 13km päässä toisistamme, ei auton vaihtelu ole kamalan hankalaa. Tämä siis meinaa sitä, etten välttämättä aivan täysipäiväisesti saa autoa käyttööni, mutta edes silloin tällöin. Aika kivaa oikeastaan.

Sunnuntaihin pakko mainita sen verran, että kun näitä lintuja käymme bongailemassa, niin sunnuntaina näimme miehelleni uuden lajin. Eli hän sai tästä ''elämän pinnan'' ja minäkään en ainakaan koskaan ole merkille pannut, että olisin kyseisen tirpan nähnyt. Näimme siis pulmusia noin 200 linnun parven! Olivat ne mokomat söpöjä, ai että.

Pysähdyimme Pihtiputaalla ihastelemaan joutsenia ja bongaamaan muita lintuja.

Maanantaina lähdimme aikaisin ajelemaan kohti etelää. Matkalla näimmekin kaksi teeriä, nokikanan, joutsenia, muutaman kurjen ja tuulihaukan. Kauheasti muuttolintuja jo siinä vaiheessa näkyi niin pohjoisessa! Mieheni piti päästä kotiin aikaisin, koska heillä oli kalakirja kesken. Mieheni teki siis kirjaan sisätaiton kokonaisuudessaan, joten 250 sivua on aikamoinen urakka. No kirja saatiin painoon, vaikka se veikin aikaa ja hermoja aika paljon kaikilta. Kirja ilmestyy muuten toukokuussa! Kirjan voi varata ennakkoon esim CDON.com:ista löytyy tästä. On muuten hyvä kirja, vaikkei tarkoitukseni ollutkaan mainostaa sitä täällä.

Siinäpä pääsiäinen niputettuna, ei muuta kuin kivaa päivää muillekin sinne!

 

Pääsiäistä

Puuh. Kyllä on ollut yhtä hulabaloota viimeiset pari viikkoa. Miehelläni on kirjan taitto työn alla, itse olen ravannut salilla, töissä ja hoidellut juoksevia asioita tässä sivussa. Kamalasti ollut kaikkea, mutta onneksi nyt on tiedossa pitkät vapaat ja pääsen rentoutumaan!

Kiirastorstain ja pitkänperjantain välissä matkustimme kohti Pohjois-Pohjanmaata, eli koti kutsuu. Isäni asuu Keravalla, joten hän nappasi minut ja mieheni kyytiin ja lähdimme taipaleelle. Olemme isän kanssa monta kertaa aiemminkin hoitaneet nämä ruuhka-ajan liikenteet niin, että matkustamme yöllä. Rauhallisempaa, ei juuri ketään liikkeellä, pääsee ajamaan sujuvammin ja olemme aamulla perillä. Ei huono diili ollenkaan! Matka-aika saattaa lyhentyä myöskin jopa tunnilla.

Onhan se vähän raskasta, mutta onneksi ei kotoa tarvitse lähteä ajamaan, kuin vasta maanantaina. Vihdoin pitkä vapaa tiedossa, JES. Äiti on varannut paljon herkkuja meille, eli ruokaa ja juomaa varmasti on riittämiin. Ihanaa päästä valmiin pöydän ääreen syömään. Se on iso bonus, ettei tarvitse itse ruokaa tehdä. (Tarjoan joka kerta apua äidille, mutta hän on yhtä tarkka keittiöstään kuin minä, joten monesti hän haluaa tehdä asiat itse. Samoin meillä molemmilla on oma systeemi, jossa muut ovat vain tiellä, hah.)

Myöskin siskoni tulee käymään perjantaina kotona, eli ihana nähdä häntäkin. Mukava olla koko perhe koossa ja vain olla ja nautiskella. En malta odottaa, että saan vain oleskella, käydä käveleskelemässä ja katselemassa lintuja (ja syödä...). Myöskin tuonne 'landelle' on kiva mennä, koska siellä on niin rauhallista. Ihmisiä hyvin vähän, samoin liikennettä. Ja metsää niin pirusti joka puolella, että kaupunkilaisia ihan hirvittää. Oih.. No kyllä nämä vapaapäivät olen ansainnut.

Muutamat kuvat aiheeseen liittyen halusin lisätä. Ensimmäinen on siis meidän pääsiäisviritelmä kotona. Hieman räjähtäneet ovat ruohoasetelmat, koska meillä on nämä ihanat apulaiset, jotka yllättäen rakastavat ruohoa. Kasvatimme siis pienen määrän ohraa, joka on kissoille vain hyväksi. No eipähän tarvitse leikellä ruohoa, kun joku pikku lammas kotona hoitaa sen puolestasi. Kiva vain sitä multaa siivota joka paikasta, kun nuo tahtovat lähteä juurineen ylös kipoista.

Toisena kuvana on Jumbossa keskusaukiolla olevat pääsiäispuput. Minulla on ollut elämäni aikana kolme pupua, joten kyllähän näitä on aivan ihana käydä ihastelemassa. Kanit ovat siis Faunatar -eläinkaupan. Mutta kuten kuvasta näkyy, niillä on kivat oltavat - paljon tilaa ja löytyy heinää ja kaikenlaista virikettä. Iso plussa kauppakeskukselle tämmöisenkin pupumökin järjestämisestä!

Tässä kaikki tänään. Toivotan oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Hullut päivät

Häläpäti hämmää. Taas nää hullut päivät tuli Stokkalle, joten pitihän siellä käydä löytöjä tekemässä. Ruokapuolelta perus suklaata mukaan ja maustepurkkeja, muuten ei oikein mainitsemisenarvoisia juttuja löytynyt. Tässä kuitenkin muutama tärppi jotka löysin sielä, ja joista olen erittäin iloinen.

Ensimmäisenä nämä iki-ihanat Nike Free -kengät. Jokainen joka tietää Niken hinnat, tietää, että 79,90€ näistä kengistä ei ole paha hinta. Nyt olen ehtinyt jo pari kertaa kokeilemaankin näitä! Täytyy sanoa, että jalkapohjat huutaa halleluujaa. Lähinnä siksi, etten tiennyt kuinka paljon käyttämättömiä lihaksia jalkapohjissa voikaan olla. Mutta superkevyet, ihanat, nätitkin kuin mitkä... Kovasti yritin etsiä jotain kuvaa (ja hintaa) noista Niken kengistä, mutta tuloksetta. No parempi onni toisella kertaa.

Kehua voisin vaikka kuinka. Hyvät niin jumppaan kuin salillekin. Hauska myös huomata kuinka olen näistä väreistä niin innostunut.. Ostin tässä Citymarketista myöskin tarjouksesta Karhun aktiivisuusrannekkeen ja juurikin pinkki tämäkin. Super söpöjä ja hieman piristystä arkeen ja salille. Onneksi en jaksa ostaa enää pelkkää synkistelymustaa. Jee. Mutta ihanat kengät, jotka miettivät näitä ihan-kuin-kävelisi-paljain-jaloin-kenkiä, suosittelen kyllä näitä. Ainoa huomio on se, että kantavaimennus on olematon, joten ei ehkä kannata steppiin mennä tai hirmupainoilla prässiä tehdä. (Mun jalat kipeytyy tosi helposti ja huomasin, ettei ehkä paras mahdollinen ratkaisu ollut 140kg prässin kanssa...)

Toisen löydöksen tein kosmetiikkapuolelta. Meillä on perheessä yleinen vitsi Late Lampaasta, ja auta armias kun löysin siihen liittyvän Tangle Teezerin! Voi sitä onnen päivää. Minulla on jo todella hyvä harja nimeltä The Wet Brush. Pitkille hiuksille aivan loistava. Avaa takut kuin takut, on hellävarainen hiuspohjalle ja katkoo hiuksia huomattavasti vähemmän (käytössä ollut kohta pari vuotta, joten kokemusta on.) Kuitenkin tästä harjasta alkoivat nuo nupit irtoilemaan, joten nyt sen käyttö välillä voi olla hieman kivuliasta. Eli Late harja tuli kuin tilauksesta nenäni eteen! Hinta oli 14,95€, eli en kokenut tätäkään mitenkään pahaksi.

(PS. jos olet kiinnostunut kokeilemaant tuota Wet Brush -harjaa, suosittelen tilaamaan sen E-baysta. Suomessa näitä ei taida myydä tavaratalot, ainoastaan jotkut kampaamot, jotka ovat erikseen ottaneet nämä valikoimiin myyntiin. Mutta loistoharja takkuuntuville hiuksille, suosittelen!)

Tätä en ostanut, mutta oli muutenvain kiva löytö; Muumi aiheinen reseptikirja. Kannessa vieläpä Muumimamma - ehkä maailman söpöin kirja! Kirja oli muuten tyhjä, mutta sisälsi välilehdet, joissa oli esim liharuuat, kalaruuat, leivonnaiset jne. Tosi ihana kirja, mutta melko kallis. Muistaakseni hinta oli jotain 25€ luokkaa. Äitini on joskus ostanut minulle reseptikirjan (nimenomaan tyhjän), joten tunnearvon vuoksi haluan käyttää sitä, enkä hylätä tämän ihanuuden tähden. Nyyh, sou pritti...

 

Tässäpä oli kaikki mitä kivaa sieltä löytyi, muuten ei mitään kummallista. Hyvää kuuluu ja kiirastorstai yönä lähdemme mieheni ja isäni kanssa ajamaan kotia kohti. Pohjois-Pohjanmaa kutsuu eli siellä vietämme pääsiäisen. Loppuun vielä ihana kuva mieheni perheen koirasta Hetasta. Heta tykkää olla autossa ja on niin ihana seurakoira. Hetsu on mahtava koira ja tuntuu välillä olevan paljon enemmän kuin koira! Huomenna julkaisen vielä lyhyen päivityksen pääsiäisjutuista. Mukavaa kiirastorstaita!

Haastehommia

Näitä haastejuttuja on nii kiva tehdä! Luin tossa Marjutin blogia ja sielläpä tämä haaste oli, joten.. Jatketaa haastetta ja kopsaan tekstin suoraa hänen blogistaan eli:  "Haasteen ideana on tuoda esille lukijamäärältään pienempiä blogeja (0-1000 lukijaa). Haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, laittaa haaste eteenpäin muille ja keksiä heille 11 kysymystä." Olin kuitenkin viime vuonna tehnyt tämän saman kyselyn, joten vastailen samoihin kysymyksiin kuin Marjut.

1. Mikä oli sun lemppari piirretty pienenä?

 - Oooh näitä olikin monta.. Ainakin Nalle Puh, Ankronikka, Muumit, Prätkähiiret, Vili Vilperi... Voi juma, varmaa pakko sanoa että Nalle Puh, koska oon vieläki kova fani.

2. Tavara tai asia mitä ilman et voi elää? 

 - Jaa-a.. Varmaan pakko sanoa että hiusharja. Hiukset takkuuntuu niin saakutisti, että jos ei pääse harjaamaan joka päivä niin ahdistaisi (nimimerkki nummirockissa en harjannut joskus hiuksia koko päivänä ja takut sen mukaiset)

3. Otat puhelimen käteesi, mitä teet sillä?

- Käytän liikaa somea, mutta myös kuuntelen musiikkia, katson bussiaikatauluja ja perus soitan/tekstaan.

4. Paskin sarja tai leffa minkä oot vilkassu tai paskin kirja minkä oot lukenut ikinä?

- Hannu ja Kerttu noitajahdissa vai mikä hitto se leffa oli.. Niin saakelin huono että en varmaa koskaa oo käyttäny 4€ noin huonoo paikkaa..
5. Mitä teit tänään kello 12.00? 

- Kello ei oo vielä 12 mutta olen töissä!

6. Erikoisin väri mikä sulla on ollut hiuksissa?

- Taitaa olla nykyinen sini/vihreä/turkoosi latvassa. Muuten ollut sinistä ja punaista. Olen myös ollut ihan porkkanapää ginger..

7. Kerro joku asia missä oot hyvä tai joku tilanne missä oot voinut olla tosi ylpee itestäs?

- Oon aika kiltti.. Asun mieheni kanssa lähellä hänen vanhempiaan, joten monesti olen mennyt heille ja sanonut vain että ulkoilutan koirat, tai voin pestä auton tai vastaavaa. Ja pyyteettömästi. Haluan auttaa muita ja minusta tämä on kiva piirre minussa ja siinä olen hyvä, auttamisessa!
8. Saat väsätä ihtelles unelma annoksen jädestä ja höppeistä, mitä siihen tulee?

- Om nom, suklaajäätelöä, nougatjäätelöä, suklaakastiketta, kermavaahtoa ja strösseleitä.. Mmmmm....

9. Kaunein asia luonnossa?

- Puut, ne ovat oikeastaan ympäri vuoden ihan super kauniita. Siis lehtipuut. Kesällä ihana vihreä, syksyllä värikkäät lehdet, talvella huurteinen peite, keskitalvella lumipeite, keväällä hiirenkorvat.. Niin super kauniita. On kuusetkin kivoja ja katajat, mutta männyt on vähä rumii.
10. Millaiset asiat/jutut saa sut repeemään nauruun? :D 

- Hauskat? Hehe, nosiis oikeastaan tilannehuumori naurattaa paljon, musta huumori on myös hyvä. Mutta ei semmoinen että a) jotakuta sattuu henkisesti/fyysisesti b) solvataan toista loukkaavalla tavalla.
11. Millaisia blogeja tykkäät lukea?
- Tuttujen, ja joidenkin tunnetuimpien. En lue kauheasti muiden kun kolmen kaverin.


Koska minua laiskottaa, kysymykset eivät ole kummosia. Vastatkoon ken jaksaa!

1. Lempi eläin ja miksi?

2. Saako jokin elokuva sinut itkemään/liikuttumaan oikeasti? Mikä?

3. Onko jokin henkilö sinulle ''supersankari''? Julkkis, lähipiiristä, kuka vain jota ihailet paljon?

4. Onko sinulla salaisuus, joka järkyttäisi maailmaa jos se tulisi ilmi?

5. Oletko ikinä toivonut mitään supervoimia/ihmekykyä/taitoa? Mikä ja miksi?

6. Samaistutko johonkin piirrettyhahmoon, kehen?

7. Onko jokin ruoka, joka sinua puistattaa?

8. Ja vastaavasti lempiruoka?

9. Bändi/artisti, jota et voi sietää?

10. Onko jokin herkku/hyväskä/ruoka, jota voisit syödä vaikka kuinka paljon?

11. Jos saisit nyt 100 000€, mitä tekisit?

Jumppaa humppaa - mihin vetää raja?

 TLDR: avautuminen omasta urheiluhistoriasta ja tuntemuksista elämään ja urheiluun yleisesti. Eli siis tilitys kuinka paskasti joskus menee ja kui paljo paremmi asiat on nyt.

Ah kuinka ihanaa jumpassa ravaaminen taas onkaan.. Aamulla en malta odottaa kun tiedän, että tänään taas pääsee salille. Pyrin siihen, että käyn 3-4 kertaa viikossa salilla, josta muutaman kerran on punttitreeniä ja loput tätä aerobista, eli Les Millsin tunnit BodyAttack, -Step, tai -Combat.

Painoni kanssa olen jojoillut todella paljon. Treenaamisen kanssa olen mennyt ylämäkeen ja sitten sellaista persmäkeä, ettei mitään järkeä. Nuorena urheilin useita kertoja viikossa, lukiossa myös aina 17v asti kävin tanssitunneilla. Aikanaan kun tapasin eksäni, urheilu loppui muutenkin kuin seinään, painoa tuli 15kg lisää, eikä mikään urheilu innostanut. Muutin Tampereelle ja löytyi intoa (kiitos siskoni) taas urheiluun.


Sittenhän sitä vasta lujaa mentiinkin.. Aluksi aloitin ihan hyvällä muutamalla kerralla viikossa treenaamisen. Sitten into kasvoi ja muutamat kerrat vaihtuivat jopa kolmeen kertaan päivässä eli noin 8 kertaa jopa viikossa. Soin terveellisesti ja laihduin urakalla. Melkein asuin salilla muutaman kuukauden, kunnes tuli iso droppi ja tuli 1,5kk taukoa. Ei mitään liikuntaa, jos ei pakollisia bussipysäkille - paikkaan x - kotiin -matkoja lasketa.

Sitten aloin taas löytämään normaalin tahdin pikkuhiljaa. Paino kuitenkin kapusi takaisin ja vauhdilla. Kun erosin eksäni kanssa ja muutin kissojen kanssa Tampereen keskustaan (kesäkuu 2013), meni henkisesti huonosti, mutta treenaamassa kävin silti normaalisti. Söin terveellisemmin, mutta käytin alkoholia suhteellisen paljon. Tottakai hoidin työt ja koulun, mutta saatoin olla kapakassa muutamia kertoja viikossa (mikä minun mittapuulla on aika paljon nykyiseen kerran kuukaudessa.)


Henkinen droppi tuli, kun tajusin, että pakko jarruttaa ja hidastaa tahtia kaiken suhteen. Olin kyllä iloinen, että oli paljon kavereita, työt ja koulu luisti hyvin, mutta en kuitenkaan ollut onnellinen. Kaiken tämän olen tiedostanut vasta jälkikäteen, silloin en tajunnut kuinka paha olo minulla olikaan. Paino lähti syksyllä huimaan laskuun ja jatkoi laskemista tasaiseen tahtiin.

Kun pääsin muuttamaan Vantaalle, halusin asettua aloilleni ja rauhassa hetken vain olla ja hengähtää. Aloin tapailemaan elämäni rakkautta, jota nyt voin ylpeänä sanoa minun miehekseni. En halunnut miettiä mitään ylimääräisiä, vain saada pienen hetken nyt olla vain, käydä töissä, syödä mitä huvittaa jne.

Meilläkin oli omat vaikeutemme suhteen alussa, kaikesta kuitenkin selvittiin ja päätimme laittaa molempien nimet postiluukkuun. Syksyyn asti molempien ongelmat peilautui eri tilanteissa, kunnes koimme molemmat surua ja kummaltakin kuoli läheinen ihminen.

Hankalan syksyn ja talven jälkeen alkoi molempien elämään tulemaan valonpilkahdus. Arkiasiat saimme molemmat hoidettua, mutta muuten olo oli voimaton ja takki aivan tyhjä.

Tiedä sitten, oliko se kevätaurinko, oman mielen kohentuminen, tilanteen ymmärtäminen vai mikä - mutta voin todella paljon paremmin kuin moneen vuoteen!

Tästä, että aloitin taas kuntosalin olen ymmärtänyt paljon asioita. Ensinnäkin tajusin, että aiemmi treenasin ja pudotin painoa kaikkien muiden paitsi itseni takia. En tehnyt mitään itselleni vaan muille. Halusin näyttää ja olla jotain, en oikeen tiedä mitä.. Huomasin myös kuinka hukassa olenkaan ollut oman elämäni suhteen.



Olen myös huomannut, että varsinkin kun olin eksäni kanssa ja kun elämä on koetellut, olen ajatellut että minun pitäisi olla jotai enemmän, parempi, kivempi, energisempi - JOTAIN. Pitäisi olla jotain muuta kuin mitä olen. En riittäisi kenellekään tällaisena kuin olen.

Solvasin itseäni ja ruoskin hyvin pitkään. Koin, etten ole hyvä tyttöystävä, sisko, lapsi, ystävä, työntekijä.. Koin etten kelpaa mihinkään.

Nyt vasta alan ymmärtää, että kelpaan juuri tällaisena. Suurin kiitos tästä minun miehelle, hän on jaksanut pahimmat avautumiseni, jaksaa minua vieläkin vaikka kuinka kiukkuisena joskus tulen kotiin, pitää minua kauniina - ja tarkoittaa sitä. Hän ei ole koskaan vaatinut minulta mitään enempää kuin olen. Kiitos Matti sinulle, olet edelleen elämäni valo. Tästäpä ajatus vasta syvenikin.

Tajusin, että onhan minulla ystäviä! Kyllä ne minun tärkeimmät ystäväni minua sietävät, eivätkä he edes koe sitä sietämisenä, vaan he ovat ystäviäni, koska pitävät minusta -juuri tällaisena kuin olen. Muutamat ihmiset haluan nostaa ylös: (jos luette ja haluat että nimesi poistan, teen sen) Maria, Rosa, Marika, Outi, Hanna ja Valtsu. Ilman teitä rakkaat ystäväni, en olisi näin vahva. Olen kiitollinen, että tutustuin teihin kaikkiin ja te olette auttaneet minua jaksamaan eteenpäin. Jos en olisi saanut tilittää ongelmistani teille ja kertoa pahasta olosta, itkisin sitä varmaan vieläkin kotona yksin nurkassa. Olette korvaamattomia.

Tajusin myös, ettei minun tarvitse olla ''parempi'' lapsi tai sisko. Olen just hyvä näin. Ja iso kiitos myös kuuluu vanhemmilleni ja maailman rakkaimmalle siskolleni. Etenkin sisko on ollut iso iso apu ja kannustin pitkin elämääni. Esimerkiksi liikunnasta ei olisi tullut yhtään mitään ilman hänen innostusta ja kannustusta. Kuinka ihmisellä voikaan mennä melkein 23 vuotta tajuta se, että on iha hyvä just näin?

Nyt olen iloinen, että pääsin jatkamaan tätä rakasta harrastusta eli urheilua. Nyt tiedän, että käyn salilla tasan itseni takia ja siksi, että minulle tulee siitä hyvä olo! Enää en välitä mitä muut tekevät ja sanovat, toteutan itseäni ja omaa juttuani. Niin elämässä kuin salillakin. Olen kiitollinen, että olen löytänyt kultaisen keskitien treenaamiselle - ei enää järjetöntä treenaamista, eikä myöskään treenaamattomuutta.

Aina ei tarvitse mennä salille jos ei oikeasti jaksa. Jos kroppa sanoo nou, niin silloin ei mennä. Jos pää sanoo että ei niin silloin voi mennäkin - yleensä se on vain laiskuutta. Onneksi olen myös huomannut sen, että jos ei jaksa, niin aina ei ole pakko. Jos haluat perjantaina jäädä kotiin, kyllä kaverit ymmärtävät ettei aina vaan pysty.

Jatkan hyvillä mielin elämääni eteenpäin. Nyt tiedän nämä suurimmat asiat: mitä haluan tavoitella, tehdä, kenet haluan pitää lähelläni ja mihin tähtään elämässäni. Alan pikkuhiljaa pääsemään kaikista möröistä elämässäni eroon - ei huonoa parisuhdetta, eikä varsinkaan paskoja ystäviä. Pidän lähelläni ne, joista oikeasti välitän ja jotka tietävät, että he ovat tärkeitä minulle (ja minä heille.)

Loppuun haluan vain todeta, että kyllä treenaaminen on myös henkistä hyvinvointia. Jos olisin viime vuonna treenaillut, aika varmaan siellä olisi näkynyt näitä piikkejä ja tuskin olo olisi silloinkaan hyvä. Nyt tiedän mihin pystyn ja vihdoin tavoittelen omaa hyvää oloa. Toivon että tässä sivussa myös paino putoaa ja ulkomuoto näyttää omaan silmään hyvältä (muillehan siis kelpaan näin, hehee.)

Ihme homma miten hajalla ja sekaisin sitä voikaan olla.. Ensi vuonna varmaan mietin että no jopas on ollut asiaa tytöllä taas, mutta olen iloinen, että pystyn vihdoin näkemään asioita eri näkökulmasta. Ja vihdoin: olen onnellinen. Nyt voin jatkaa hyvillä mielin olemalla oma pöhkö itseni! Rauhaa ja muistakaa, oma hyvinvointi on tärkein.

Irvistelyä ja pelleilyä salillakäynnin jälkeen.. Aka omaa kivaa

Katy Perry

Mieheni on Katy Perryn suuri fani. Ajattelin lokakuussa, että mikäs sen parempi lahja hänelle kuin liput tämän upean naisen konserttiin. Kappas, vieläpä Suomeenkin tulossa keikkailemaan - ensimmäistä kertaa! Lippujen hinnat olivat melko suolaiset, mutta kyllä tiesin sen olevan sen arvoista. Olen malttamaton lahjojen kanssa ja halusin antaa lahjan hänelle melkein heti. Kyllä oli mies tyytyväinen.





















 No sitten alkoi se pitkä kuumottava odottaminen. Liput annoin lokakuussa ja keikka maaliskuussa.. Huhhu pitkä väli. Jestas sentään aika menee äkkiä, nimittäin keikka oli viime keskiviikkona 18.3. Osasimme molemmat odottaa, että konsertti tulee olemaan upea, mutta että näin upea? En osannut aavistaa mitään näin hienoa.




Kaikki istuivat paikoillaan jännittyneinä, mitähän tulevan pitää. Yhtäkkiä valot menivät pois päältä ja alkoi kuulua erilaista taustamusiikkia. Ekaa biisiä ei vielä pystynyt päättelemään. Pikkuhiljaa yleisö alkoi jo suorastaan vaatia tähden näkemistä. Ensin tuli taustatanssijoita egyptiläistyylisissä asuissa. Tanssi oli hienoa, mutta missä päätähti!? Ensimmäinen biisi alkoi muodostua: Roar - kylmät väreet tulevat vieläkin kun muistelen hetkeä. Kappale alkaa ja jättimäisen pyramidin keskeltä ilmestyy itse kaunotar - Katy Perry.

Eihän tämä oikein keikasta/konsertista edes mennyt, pikemminkin kyseessä oli jo show. Valot olivat mahtavat, paljon erilaisia efektejä, jättimäisiä figuureita, upeita puvustuksia, liikkuvia paloja lavalla, köysitaitelua ilmassa.. Huhhu olipas se.. Se oli upeaa. En meinaa edes muistaa mitä kaikkea tapahtui, koska siellä tapahtui niin paljon.

Se tuli huomattua, että Perry käytti paljon erilaisia teemoja. Alussa oli tosiaan Egypti/pyramidit, tämän jälkeen vaihtui teema moneen kertaan, kerran kesäteemainen, välissä hän pukeutui myös kissapukuun ja lopussa hän oli supersankari. Viimeinen biisi jäi myöskin mieleen, se oli Firework. Ooh kun tämä biisi kruunasi koko illan.

Täytyy sanoa myös se, että Katy Perry nousi arvostuslistallani korkeammalle. Hän nimittäin keräili fanien kylttejä talteen (ihan sama vaikka heittäisi ne heti pois, mutta keräsi silti), ei siis kaikilta, mutta jonkun 10 ainakin. Hän pyysi muutaman fanin lavalle hänen kanssaan. Plus hän tuntui vilpittömästi tykkäävän hänen faneistaan ja arvostavan heitä.

Myöskin suuren suuren SUUREN plussan Perry saa siitä, että vaikka biisit tulivat playbackina, hän lauloi kuuluvasti myös omalla ihanalla äänellään. Ja tämä nainen päräytti kolme biisiä akustisesti ja kahdessa soitti kitaraa itse.. Oli todella kiva huomata kuinka taitava laulaja hän on omalla äänellään, eikä pelkästään levyllä.

Oi että.. Ensi kerralla mennään varmasti katsomaan Katya uudelleen, mutta Vippiaitioon! On hän niin ihana nainen..


























Olen vieläkin fiiliksissä, keikka oli kuitenkin niin upea.. Ei voi sanoa muuta kuin WAU, vaikka aika vähän olen hänen musiikkia kuunnellut. Tästä eteenpäin kuuntelen varmasti ilolla ja enemmän. Ei muutakuin kivaa päivää muillekin! Ps pahoittelen kuvien laatua: KKK (kaukaa kuvattu kännykällä..)

 

Hiusten värjäys, viimeinen osa ja room escape

Vihdoin ja viimein sain tehtyä sen kaipaamani värinpoiston latvaan uudelleen. Täytyy myöntää, että tämä B4 colour remover oli ällistyttävän hyvä! Väri tasottui ja kirkastui, ja nyt sain sitä kammottavaa ruskena/vihreän sekaista pois. (Tilasin oman B4 värinpoiston ebaysta, ja käytin tätä extra strenght -voimakkuutta. Jos on tummat, suosittelen ehdottomasti tätä.)

Miksi ylipäätään pakotin itseni värjäämään? Serkkuni lapsen ristiäiset ovat sunnuntaina, joten halusin saada tukan kuntoon ennen sitä. Ja ehdin pestä hiukset kerran ennen ristiäisiä, joten värien rajat ehtii häipyä. Minulla oli myös tyvikasvua, joten hyvä oli värjätä koko nuppi kerralla. Ahdisti ja hankalaahan se oli, mutta valmista tuli. Latvaan en vieläkään ole täysin tyytyväinen, mutta mielummin tätä katselee kuin sitä homevihreää.

Olen iloinen, että tämä projekti on vihdoin ohi. En olisi jaksanut yhtään värkätä enempää tätä ja tämänkin homman siirsin tammikuulta... no voittajan on helppo hymyillä, jee. Pakko muuten kertoa: meidän kerrostalo lämmitetään öljyllä aka myös öljy lämmittää veden. Eilen kun värjäsin hiuksia, lämmin vesi alkoi loppua! Oli aika kamala käydä viileässä suihkussa, mutta onneksi se ei ollut täysin kylmää. Hrr inhottavaa.

Ja koska öljy loppui, nyt meidän kämppä on myös kylmä. Onneksi sentään voi nukkua lähekkäin, ettei tule kuuma, hehe.

Uutta tukkaa auringonvalossa. Meee like it!

Eilen kävimme kavereiden kanssa myös Room escape - insideout peliä pelailemassa Kalliossa. Peli oli tosi kiva, mutta tunnin kokonaisajasta, tuhlasimme yhteen tehtävään 40min. Harmitti tosi paljon, koska muuten olisimme selvittäneet todennäköisesti koko homman. Mutta suosittelen kokeilemaan, peli on tosi kiva ja hauskaa ajanvietettä! Aika tyyristä kylläkin (30€/nenä), mutta oli kyllä sen arvoista.

Viikonloppuna: salia, töitä ja serkun lapsen ristiäiset. Ensi viikolla: pari vapaata, muuten tulee 8pv työputki, puuuuh, mutta keskiviikkona KATY PERRYN konsertti!! Huippua. Lisää fiiliksiä taas myöhemmi, tsau!

Uutta suuntaa

Go expo -messuilla päätin sen mikä olisi pitänyt tehdä aikoja sitten: liityin kuntosalille jäseneksi! Vuosi sitten Tampereella jäsenyys loppui kuin seinään; olin maksanut koko vuoden ennakkoon ja ostajan kanssa pieniä hankaluuksia, joten jäsenyys loppui oletettua aiemmin minulla.

Vuoden kärvistelin, ahdistelin (ja lihoin), en pitänyt tunteesta, ettei päässyt treenaamaan kun halusi. Olin kokoajan miettinyt eri salivaihtoehtoja, mutta täällä pk-seudulla nämä tahtovat maksaa mansikoita.. Pari kuukautta sitten ajattelin että tämä ei enää käy päinsä, mun oli pakko päästä takas urheilemaan!

Se hyvä olo sisällä, nimenomaan henkinen puoli, on minulle paljon tärkeämpää kuin ulkoinen. Toki eihän sitä ole kiva tuijottaa itseä peilistä jos tietää, että pystyis parempaan. Mutta sanonpa silti, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Koska olin menossa Skesin puolesta messuille ajattelin katsastaa tarjonnan ja ennenkaikkea tarjoukset eri saleille. Yksi sali kuitenkin vei huomioni ja sinne liityin. Jäsenyyteni alkoi Fressillä heti Go Expoilta ja sain maaliskuun treenata veloituksetta. Sopuhinnankin sain, eli vuoden treenaan alennetulla hinnalla, mahtavaa!

Eilen olin ensimmäistä kertaa Fressin salilla ja meninkin heti Bodysteppiin. Pakko sanoa, että oli aika noloa miten huonoon kuntoon olen itseni päästänyt.. Mutta onneksi suuntana ei ole kuin ylöspäin ja nyt alkaa uusi vaihe elämässä, eli treenaus jatkuu. Kyllä tätä onkin ollut ikävä!

Aloituspaino? Noh sitä en edes kehtaa sanoa, mutta varmasti kerron, jos(kun) muutosta tapahtuu. Nyt olen hyvillä mielin matkalla salille. Toivotan oikein kivaa tiistaita muillekin!

Ps. Jos tuntuu, että kannattaako nyt salista noin paljon maksaa sanon, että kannattaa. Omaa terveyttä ja hyvinvointia ei voi rahassa mitata.

Ystävänpäivä

Muistan vuosi sitten, kun kirjoitin vastaavan päivityksen. Yleensä en koskaan lue uudelleen omia tekstejä, mutta tämän päätin lukea.

Muistan kun hampaat irvessä mietin, että toivottavasti silloinen ihastukseni lukee tekstin ja ymmärtäisi vinkin. Olin aika murtunut asiasta, kun luulin että sössin kaiken minun ja tämän herra X:n kanssa. En koskaan tuntenut vastaavaa poltetta ja kuumottelua kenenkään kanssa. 

Hieman katkerana kuitenkin kirjoittelin ystävänpäivästä ja siihen liittyvistä asioista. Kun ystävänpäivä alkoi lähestyä, tiesin tasan mitä kerron, ja se oli tämä pieni tarina. Tarina ei kuitenkaan ole ohi; nyt tämä herra X on rakas avomieheni ja elämäni rakkaus. Tiesin jo silloin, että paljon menetän jos en häntä saa.

Nyt jokaisena aamuna, kun saan herätä hänen vierestä kiitän onnea, että näin kävi. Olen todella iloinen kaikesta, mitä minulla nyt on. Liika siirappisuus seis ja asiaan mitä sitten vuoden romanttisimpana päivänä teimme: pelasimme ja söimme kakkua. En ole kakkufani, oikeastaan ollenkaan (mutakakku ainoa josta oikeasti tykkään mutta sehän ei ole ihan kakkua kakkua..), mutta nyt teki mieli yli 10 vuoden jälkeen kokeilla leipoa sacherkakkunen. Ihan ok tuli,  mutta puolet jäi syömättä..

Halusin muistaa miestäni pienellä lahjalla ja ostinkin dr. Mario:n Nintendo 8bittiselle ja Snessille Mario Kartin. Nämä pelit olivat aikanaan hänelle tosi iso juttu, joten halusin,  että pääsemme näitä vanhoja klassikoita pelaamaan. Pelattiin kyllä muitakin vanhoja pelejä kuten Super Mario bros 2 ja 3.

Kaiken kaikkiaan kiva päivä ja oli ensimmäinen vapaa viikonloppu sitten joulukuun (tuli aika tarpeeseen). Ei muutakun lässynläätä muillekin ja muistakaa: pitäkää ne tärkeät ihmiset lähellä ja sanokaa se, ennen kuin on liian myöhäistä.

"Maailma olisi paratiisi, jos elävät rakastaisivat toisiaan yhtä paljon kuin kuolleita."

Rauhaa ja rakkautta vain teillekin. Ps. En häpeä yhtään olla näin onnellinen, kerrankin; tiedän, että olen kaiken tämän ansainnut.

Hiusten värjäämistä

Eli vuosi sitten värjäiltiin tukkaa uuteen uskoon, tammikuussa iski kyllästyminen ja päätin vaihtaa vähän väriä. Olin jo vuosi sitten haaveillut sini-turkoosista väristä ja nyt päätin toteuttaa sen. Aluksi halusin tietenkin värjätä tyvikasvun piiloon, jotta muukin tukka näyttäisi vähän järkevämmälle.

Tyvikasvun värjäys, latva koskematon.

Kuvassa tyvi värjättynä ja latvaan yksi värinpoisto.

Elikkä punaiset raidat piiloon ja latvaan vaalennus. Tavoitteena oli siis turkoosin/sinisen/jotain-sinne-päin-väri latvaan. Hiukseni ovat todella lasimaiset, joten värinpoisto tulisi olemaan aika työläs .Näin työlääksi en sitä kuitenkaan mieltänyt... Kuvan tuotteet: Lorealin värinpoisto, Crazy colorin Lime Twist ja Star Gazerin Coral Blue. Näin työlääksi en sitä kuitenkaan mieltänyt.














Koska tukkuun en enää päässyt, oli pakko tyytyä jämävaalennusjauheeseen, jota oli kotona, ja kaupan värinpoistoihin. Sormet ristissä toivoin, ettei kaikki tukka tippuisi päästä, kun lähden tätä vaalentamaan. Mitä vielä? Hiukset menivät hieman karkeiksi, väriä ei lähtenyt senkään vertaa.. Kuten kuvissa näkyy, värinpoisto oli lähes yhtä tyhjän kanssa tähän tukkaan. Huom, jos et tiedä mitä teet, älä missään nimessä värjää näin tieheään (2vko sisällä) hiuksia, kuin minä värjäsin.

Latva toisen värinpoiston jälkeen.

Latva kolmannen värinpoiston jälkeen.

Kuten kuvissa näkyy, aika köyhää, että kolmen värinpoiston jälkeen tulos on vieläkin noin tumma. Noh olisi pitänyt olla ammattivehkeet, mutta ei niin ei joten näillä mentiin. Luojan kiitos hiukset eivät menneet huonoon kuntoon, vaikka teinkin näin monta värinpoistoa.

Viidennen vaalennuksen jälkeen.

Aloin luopua jo toivosta, mutta kokeilin kuitenkin vielä kerran - värjäsin omalla vaalennusjauhejämällä latvan vieeeeeelä kerran. Viidennellä kerralla vaaleus oli ihan siedettävä ja päätin, että nyt nykäisen värin tähän päälle, tuli mitä tuli.

















Mielestäni lopputuloksesta tuli kaunis. Jouduin värjäämään latvaa aika monesti, että sain peiteltyä keltaisia/punertavia kohtia. Mutta tykkään uudesta tyylistä todella paljon, ja aion tämän jonkun aikaa pitää. Toki latvaan kuluu tuota sinistä niin pirusti, että tuskin kauhean kauaa tätäkään jaksa. Toiveena on jossain vaiheessa alkaa kasvattaa omaa hiustenväriä takaisin..

Nämä kuvat ovat tammikuun alusta, 6. päivän jälkeen otettuja. Nyt en ole värjännyt latvaa noin 3 viikkoon millään ja tyvikin alkaa jo paistamaan. Väri on oikein kaunis hieman rusehtavan homeisen vihreähkö (ei se oikeasti niin ruman värinene ole...) Tavoitteena olisi nyt värjäilläkin latvaa uudestaan.

Kaverini päätti tehdä värinpoistoa omaan tukkaansa, ja kehui kovasti B4 Colour remover värinpoistoa. Tänään laitoin tilauksen Ebaysta menemään, joten kun saan tuon värinpoiston käsiini, teen latvaan vielä yhden värinpoiston, ja sitten uusi upea sinisen/Lime Twistin sekoitus. Laitan kuvia tästä kunhan vain saan värjättyä lettiä.